Kirjat tuoksuvat, lehdet rapisevat. Illassa vallitsee hiljaisuus.
Näppäimistön isot kirjaimet painuvat äänekkäästi alas yksi toisensa jälkeen.
Kirjastonhoitajat kärräävät kirjoja hyllyyn ja piippaavat toisia - lähteviä, kassalla. Ne menevät jonkun kotiin, jonkun käsiin luettaviksi.
Kirjasto on rakkautta. Sen tuoksu (kyllä, kirjastossa tuoksuu kirjasto) ja hiljaisuus - pehmeät penkit joihin uppoutua lukemaan lehtiä tai toinen toistaan ihanampia opuksia.
Parasta kirjastossa kuitenkin on hyllyjen välissä seikkailu, kirjojen hapuilu ja tarkastelu. On, kuin olisi jossain aivan muualla. Missä vain.
Täällä voi olla missä vain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti