6. helmikuuta 2011

Minä en unohda sinua koskaan, vaikka en muistaisi omaa nimeäni

Jouluvalot on hajalla
kynttilät lopussa

Taivaalla Jumalan kuu -
mulla suuri suu

Sarjakuvia meistä
toisistaan eksyneistä
löysin sängyn alta

Sarjakuvia teistä
toisiinne uponneista
löysin sängyn alta


Jippu - Sarjakuvia

-

Minusta tuo kappale on kamalan kaunis ja ihana. En laittanut sitä siis tuohon siksi, että se olisi jotenkin elämäntilanteeni tai muuta - joskus vain on kiva laittaa muitakin kappaleita kuin sellaisia joihin samaistuu.

-

Moni teistä on ehkä jo huomannut minusta olleen jutut; tämän ja tämän, Idolsin sivuilta. Minua nolottaa kamalasti. En ole uskaltanut edes vielä katsoa tuota jaksoa... Ja silti luen pakkomielteisesti noita kommentteja noista jutuista. Voih ja huoh.
Eniten varmaan inhottaa ja harmittaa se, että kaikkihan selittelee esitystään jännityksellä, mutta minua oikeasti jännitti niin paljon että se haittaisi laulusuoritustani. Olen ollut pari vuotta, jos en enemmänkin, kova Nina Tapio -fani enkä ollut tyhmänä yhtään psyykannut itseäni siihen, että Ninde oikeasti istuu siinä edessä. Ja kun minua jännittää, ääneni pakkautuu eteen ja menee tiukaksi - just a stupid fact. I hate, hate, hate it.
Ymmärän, että monet selittelevät oikeasti huonoa ääntään ja esiintymistään jännityksellä, mutta ei se aina ole vain jännitystä. Ei todellakaan.

(Ja tuskin kovin moni näistä jotka sanovat jännittäneensä ja sen pilanneen kaiken, pitävät Nina Tapiota yhtenä ihanimmista, seksikkäimmistä, upeimmista, mielettömimmistä ja lahjakkaimmista naisista ikinä...)


Tästä postauksesta piti tulla lyhyt, kuvapainotteinen postaus mutta toisin kävi.

Tänään oli kuitenkin rakkauspäivä, miinus pieni itku siitä, kun 20:00 jälkeen alkoi puhelin soida ja piipata. Vaikka tottakai on ihanaa että saan lohdutusta ja mukavaa palautetta, se vaan pisti itkemään. En vastannut mihinkään niistä viesteistä, mutta jos luet tätä, niin: Kiitos, olet ihana. Arvostan kamalasti viestiäsi ja se sai minut ymmärtämään, etten ole yksin ja minulla on tukijoukot takanani. Kiitos ♥






Kauniita unia teille ihanaisille!

Puspusmusmus ja isot halaukset ♥

P.S. Postauksiin voi edelleen kommentoida sekä anonyymisti että nimimerkin kanssa!

4 kommenttia:

  1. Roosa,

    sinä olet minulle valo ja rakkaus.
    Sinä olet pitänyt minua pinnalla kun olen halunnut vajota.

    Sinä olet tehnyt minusta rohkeamman, ja laittanut minut uskaltamaan. Olet opettanut minulle kuinka ystävästä pitää pitää kiinni kun toisella on vaikeaa.

    Saanhan kuunnella oppiasi,
    pitää sinusta kiinni.

    Sinulla on mieletön ääni,
    lahja Jumalalta.

    Niin kuin olen ennenkin sanonut niin se saattaa olla vähän liian iso lahja mihinkään Idolseihin. Sinusta tulee suurempi.

    Ja muista,
    minulle sinä olet jo nyt suurin.

    VastaaPoista
  2. Minusta on tärkeintä, että olet oma itsesi. Ihan sama jollain idolsilla, ei se tarkoita ettet osaisi laulaa, koska todella osaat. Ja jännittäminen on oikea syy, eikä mikään selittely! Mistäs ne muut sitä oikeasti tietävät. Ja että miten hieno olet.

    ps. http://www.youtube.com/watch?v=cDXwxcPqBVM&NR=1

    VastaaPoista
  3. Mä tiedän, että oot kuullu tätä ja tuota, ja vielä sitäkin nyt monesta paikkaa Idolsista johtuen. Mutta haluan itekkin vielä lisätä, että jos muistat taistella unelmiesi eteen - jos unelmasi on tulla joku päivä laulajaksi - niin kyllä varmasti joku päivä sen vielä saavutat. Mitään ei voi luvata, ei kukaan. Mutta sun lahjoillas se vaan tuntuu niin mahdolliselta.

    Mutta taistelulla, kyyneleillä, pettymyksillä, sekä myös niillä ilon hetkillä, joita tulet unelmiesi eteen taistellessa kokemaan - niillä kuitenkin vain saavutat unelmasi.

    Roosa, keep on trying, keep on singing - it's what we all want.

    Surrur <3

    VastaaPoista
  4. Teille kaikille: Kiitos, kiitos, kiitos, kiitos ja vielä kerran hirmuisen suuri ja suloinen kiitos. Teidän ihanat kommenttinne saivat minut kamalan liikuttuneeksi. En voi sanoin kuvailla sitä, miten ihanalta tuntuu että joku ajattelee noin.
    Olette uskomattomia.

    <3

    VastaaPoista