13. huhtikuuta 2011

Nothing's going to hurt you

Hei, siellä.

Minun piti vielä tulla tänne kirjoittamaan. On jotenkin kamalan omituinen olo. Vähän ehkä itkettääkin.
Minulla on ikävä. Ikävä matkustelemista, ikävä kesää, ikävä iltoja jazzin kanssa, ikävä ystäviä, ikävä suutelemista, ikävä unelmoimista, ikävä kaikkea.

Ikävä kultaa.

Kuuntelen Jamie Cullumia ja muistot vain tulvivat mieleeni. Monet muistot, mutta tällä hetkellä ne ajat kun tajusin tunteeni rakastani kohtaan. Sen hetken, kun kävelimme konsertin jälkeen myöhään tässä upeassa, minulle uudessa kaupungissa, ja se hetki oli niin kaunis. Halusin suudella häntä ja kuiskata, kuinka ihana hän on. En olisi uskonut silloin, että muistelisin sitä hetkeä myöhemmin, nyt, itkien ja Jamie Cullumia kuunnellen.

I think I love
every single little crack on your face
I think I love
even our most casual embrace

You don't have to try
'cause I've made up my mind

Baby, I think I love you today


(Actually I don't just think that I love you - I do know, that I love you.)

En malttaisi odottaa tulevaisuutta. Puhun tästä kaikille ja koko ajan, mutta se vain on niin totta. Päässäni ei edes tahdo pyöriä muuta. Näen meidät. Ajattelen meitä koko ajan.

I love her more than anything, more than the air I breathe. More than life. Haluan uskoa, että me ollaan toisillemme luodut ja toivon sitä niin kovasti. This is the girl I want to spend my life with, the one I want to marry.

Kauniita unia, suloiset.

1 kommentti: