Ihan tavallinen köyhä päivä
Musta silmä ja rintakipu
Ja rakkaus ja rikollinen mieli
Painan pääni ikkunaa vasten
Penkissä tussilla piirretty sydän
Kiireessä siihen sotkettu kai
Lisäsin siivet voimaksi vain
Nainen on puhunut kielillä matkan
Sen kengissä silkkiset mustat nauhat
Haluan laittaa korvani kii
Ja kysellä miksi katosit niin
Jippu - Ihan Tavallinen Aamupäivä
Nyt on sitten ensimmäinen (ja toisiksi viimeinen...) koe tehty. Huhhuh, se on nyt periaatteessa huolen päältä pois, mutta nyt sitten jännitetään että päästäänkö läpi. Koe oli siis Historian 3. kurssin koe - kansainväliset suhteet. Asia todellakin kiinnostaa minua, ihan oikeasti, mutta en vain tiedä mikä mun lukemisessa menee aina vikaan. Tai no, itseasiassa tämä historia. Vaikka asia mua kiinnostaakin, se tietyllä tavalla myös ahdistaa. Eilen olin mummon luona ja se kertoi sota-ajasta, veljensä kaatumisesta ja muusta. Mä aloin vaan itkemään ja mietin, että miksi meidän täytyy tietää kuinka monta miljoonaa ihmistä on kaatunut, kuinka monta perhettä, vaimoa, lasta, sisarta, äitiä, isää,... on surenut lapsensa menehtymistä. Huhhuh. Anteeksi avautuminen.
Huomenna siis englanti, joka luultavasti menee ihan ok (hopefully...)!
Tänään tapailen ystävääni Roosaa kaupungilla, sen jälkeen kiireen vilkkaa kotiin tekemään terveystiedon portfolio huomiseksi, jeij. JA LUKEMAAN ENGLANNIN SANASTOA!
Ai niin, lähden nyt ti-ke yönä Raumalle. :---) Olen aivan mielissäni ja innoissani ja onnellinen. Pääsee taas näkemään rakkaita ja ystäviä ja aaaaa. Me loves ♥
PS. Jo 17 LUKIJAA. Ohoi sentään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti