As if we never said goodbye

Huhhuh, mikä päivä. En ole varsinaisesti tehnyt paljoakaan, mutta kyllä istuminenkin väsyttää! Koulua minulla oli tänään vain englantia ja ruotsia, sen jälkeen oli Kevyen musiikin maraton - kaikki ketkä halusivat, saivat esiintyä. Tapahtuma kesti n. 4 h. Viime vuonna 5 h, joten nyt päästiin sentään vähän vähemmällä istumisella, haha.

Olo on ihan ok, vaikka mahaan pistääkin jostain kumman syystä. Nyt jo jonkin aikaa, silloin tällöin, pistänyt. Aivan hassua.

Olen ollut lähipäivinä jotenkin kamalan äksy ja inhottava ihmisiä kohtaan, hmph. Etenkin äitiä, jonka kanssa kahnattu jostain. Johtuu ikävästä lähinnä. En ole aikaisemmin ehkä puhunut blogissani näin ns. paljastavista asioista, ainakaan usein, mutta nyt on tällainen olo. Tuskin tätä kovin moni lukee. Kamala ikävä erästä murusta kaukana, ja siksi niin turhautunut ja vittuuntunut olo kamalan usein. Lisäksi ehkä pieni pelkokin tuolla pääkopassa piilee.
En ole luultavasti koskaan tuntenut näin ketään kohtaan, ja se vähän pelottaa. En tiedä miksi, mutta niin se vain tekee. Sitten toinen asia, josta en ole varmaan maininnutkaan vielä täällä: on mahdollisuus, että saan oman kämpän tai että pääsen kimppakämppään ystävän kanssa! I'm more than excited. ...mutta tottakai sekin jollain tasolla pelottaa. Päivisin olen aivan fiiliksissä ja en tiedä miten päin olla, kun ajatteleekin, että pian se voisi olla mahdollista. Noh, sitten kun illalla kelailee kaikkea, sitä miettii sitä faktaa että mä todellakin muuttaisin pois kotoa. Ei sitä oikein osaa kelailla. Sitten ei olis enää paluuta tähän asuntoon siinä mielessä, että "menee kotiin" ja nukkumaan. Isoja muutoksiahan nämä on, ja olen mä nähnyt ihmisten tottuvan. Ja kun tätä kuitenkin niin kovasti haluaa... minulla on syyni ja tuntuu, että en halua venyttää kotoa lähtöä enää kamalasti - haluaisin, että kaikilla täällä jäisi hyvä fiilis. Etten poistu minkään asteiselta sotatantereelta.
Toivottavasti kaikki menee hyvin, ja niin kuin pitää.

[ikävä, ikävä, ikävä]

Ihan hirveä matkakuume puskee taas jatkuvasti. Sellainen "haluan pois täältä heti" -fiilis. Ei kestä tätä arkea! Arki ei ole mun lempparia eikä minkäänlaista herkkua atm. Ehkä sekin johtuu ikävästä.

Mutta nyt voisin tästä lopetella kirjoittamisen ja keksiä jotain kehittävää! So long ya'll ja sitä rataa.

Pus.

[from we♥it]