27. joulukuuta 2010

In my room you can go, you can stay

Nämä ovat niitä hetkiä, kun huomaan miten minä maailmaa rakastan. Outoja hetkiä sinänsä, niitä tuppaa tulemaan kun on surullinen olo. Tai haikea, mikä vain.



Kyllä maailma on kaunis. Se on.
Suru on puserossa, Azure Ray kuulokkeissa ja perjantai mielessä - after all, kaikki erittäinkin hyvin.
Elämä on rakkaus,
maailma on hyvä.

Nukkukaa kullat hyvin.

PS. Vaikka onkin onnellinen, silloin saa itkeä vähän (tai paljon) surustakin. Saahan?

1 kommentti:

  1. kyseinen kipale taisi soida the devil wears prada -elokuvan soundtrackilla ellen aivan väärin muista ! love it.

    VastaaPoista